CLT-levystä rakennetun pientalon hiilijalanjäljen muodostuminen (SYKE SYNERGIA Laskuri, rakentaja.fi/rakenneleikkauspankki) V.Palomäki, TTY: Vertailututkimus CLT-rakenteisen talon ulkoseinien hiilijalanjäljen muodostumisesta. 2018.

Vastuullisuus

 

Puu on kestävä rakennusmateriaali, jolla on positiivinen energiatase. Puutuotteissa on talteen otettua energiaa enemmän kuin niiden valmistukseen tarvitaan. Yli 50 prosenttia puutuotteiden talteen ottamasta aurinkoenergiasta hyödynnetään muualla ja aurinkoenergiaa käytetään elinkaaren lopussa lämmön tai sähkön tuottamiseen.

 

Hiilivarastot ja hiilijalanjälki

 

Puu sitoo ilmasta hiilidioksidia fotosynteesin aikana ja muuntaa sen hiileksi (C) ja hapeksi (O2). Hiili jää puuhun talteen, ja puu luovuttaa hapen takaisin ilmakehään. Metsissä on noin miljardi kiintokuutiometriä (1 kiintokuutiometri on noin 1 m³) puuta valmiina käytettäväksi.

 

Yksi kuutiometri CLT-levyjä sisältää tuotantoprosessin jälkeen edelleen 676 kg hiilidioksidia. HOISKOn CLT-levyjen vuosituotanto 40 000 m³ = 27 000 tonnia talteen otettua hiilidioksidia. Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu valmistuksesta, kuljetus- ja työmaakäsittelystä, käytöstä ja kunnossapidosta sekä purku- ja uudelleenkäyttötoiminnoista. Massiivipuun käyttö rakentamisessa tuottaa tutkimusten mukaan vähemmän päästöjä kuin muut materiaalit. Huomioitavaa on myös massiivipuun toimiminen pitkäaikaisena hiilivarastona kasvusta lähtien koko sen käyttöiän ajan.

 

HOISKO CLT ja kiertotalous

 

Ristiinlaminoinnilla voidaan hyödyntää myös puutavara, jossa on pieniä virheitä, ilman että se heikentää valmiin CLT-tuotteen laatua. Siten pienennetään hukkamateriaalin syntyä. Tuotannossa syntyvät sivuvirrat hyödynnetään HOISKO:ssa sataprosenttisesti sekä jatkojalostuksen että purun muodossa. Puru puristetaan pelletiksi, jolla taasen lämmitetään tuotantolaitosta. Isommat osat kuten ikkuna- ja oviaukot jatkojalostetaan tai hyödynnetään läheisillä lämpölaitoksilla.

HOISKO CLT = aktiivinen hiilidioksidin talteenottaja.